|
|
|
|
|
 |
|
|
Suomen ensimmäisen ydinreaktorin purku saattaa alkaa jo vuonna 2018. Koulutukseen ja tutkimukseen käytetty Otaniemen FiR 1 -reaktori käynnistyi vuonna 1962. Purkutyön valvonnasta STUK saa hyödyllistä kokemusta tuleville vuosikymmenille, kun isot energiaa tuottavat reaktorit tulevat käyttöikänsä päähän.
Lue lisää |
|
|
|
|
|
|
 |
|
|
Taistelussa keuhkosyöpää vastaan on otettu käyttöön uudet keinot. Säteilyturvakeskus jakoi kauppakeskuksessa Hämeenlinnassa ilmaisia radonmittauspurkkeja ja sankoja. Hämeenlinnalaiset tulivat paikalle sankoin joukoin ja purkit ämpäreineen menivät tunnissa.
Lue lisää |
|
|
|
|
|
|
 |
|
|
STUK valvoo käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamista lähes puoli kilometriä maan alla, kirjaimellisesti kiven sisässä. Suomessa loppusijoitushanke on pisimmällä koko maailmassa, joten STUK on alan valvovana viranomaisena uranuurtaja.
Lue lisää |
|
|
|
|
|
|
 |
|
|
Talven etelänmatkailijoiden kannattaa pitää mielessä, että varjo ei välttämättä riitä suojamaan ihoa palamiselta, sillä yli puolet UV-annoksesta voi tulla siroavana säteilynä esimerkiksi taivaankannen, rantahiekan tai veden kautta.
UV-tutkijalle ja valokuvauksen harrastajalle UV-valokuvaus voi avata portit uuteen maailmaan, sillä UV-valossa maailma näyttää toisenlaiselta.
Lue lisää |
|
|
|
Kysy säteilystä - Säteilytieteen professori vastaa |
|
|
|
Kulkeutuuko radonia sisäilmaan sitä enemmän, mitä kylmempää on ulkona, eli voiko leuto talvi antaa epäluotettavan tuloksen?
Ulkoilman lämpötila on yksi oleellinen radonpitoisuuteen vaikuttava tekijä, mutta myös sateilla ja maaperän vesipitoisuudella on merkitystä.
Mittauskausi alkaa 1.11. ja loppuu 30.4., koska tällä välillä voi mitata radonpitoisuuden, riippumatta ulkoilman lämpötilasta. Radonpitoisuus vaihtelee aina sekä kuukausi- että vuositasolla. Radonmittausta ei kannata kuitenkaan lykätä leudon talven takia; vaihtelut eivät yleensä ole niin suuria, varsinkaan jos katsotaan 2-4 kuukauden lämpötilojen keskiarvoja.
|
|
 |
|
|
|