| |
| |
|
| |
| |
 |
|
| |
Valmisteilla oleva säteilylain uudistus koskee käytännössä kaikkia suomalaisia, sillä jokainen meistä käy joskus röntgenkuvassa. Iso uudistus koskee säteilyn käyttöä paitsi terveydenhoidossa, myös esimerkiksi teollisuudessa ja kauneudenhoidossa. Keskeinen periaate uudistuksessa on ohjata valvontaa sinne, missä riski on suurin.
Lue lisää
|
|
| |
| |
|
| |
| |
 |
|
| |
Ionisoimatonta säteilyä säätelevä lakiuudistus ei tuo mullistuksia lakien sisältöön, mutta säädökset ajanmukaistuvat ja turhaa säätelyä puretaan. Uudistuksella mahdollistetaan entistä paremmin valvonnan riskiperusteinen kohdentaminen, jolloin ongelmatapausten valvontaan jää enemmän resursseja.
Esimerkiksi säteilyaltistusta aiheuttavien kuluttajatuotteiden valvonta helpottuu, jolloin muun muassa vaaralliset laserit saadaan entistä tehokkaammin pois markkinoilta.
Lue lisää
|
|
| |
| |
|
| |
| |
 |
|
| |
Säteilylain uudistus koskee myös säteilyvaaratilanteita. Uudistuksen myötä alemman tason säädöksiä muutetaan laeiksi. Uutuutena lakiin tulevat säädökset säteilyvaaratyöntekijästä ja säteilyvaara-avustajasta.
Lue lisää
|
|
| |
| |
|
| |
| |
 |
|
| |
Sähkömagneettisten kenttien mittaaminen on vaativa tehtävä, sillä mittausta voivat sotkea monet asiat, kuten sähkölaitteet ja jopa mittaaja itse. Uskottavien tulosten saaminen vaatii asiantuntevaa mittaajaa sekä kunnollista mittalaitetta, joka on säädetty oikein, kertoo sähkömagneettisten kenttien mittaamisesta tohtoriksi väitellyt Säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja Lauri Puranen.
Lue lisää
|
|
| |
| |
|
| |
| |
 |
|
| |
Säteilyturvakeskus on myöntänyt turvallisuusluvan säteilyn käyttöön Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n Espoossa sijaitsevalle ydinturvallisuustalolle. Uusi talo tarjoaa tutkimuspalveluja voimayhtiöille, muille yrityksille sekä viranomaisille.
Lue lisää
|
|
| |
| |
Kysy säteilystä - Säteilytieteen professori vastaa |
|
| |
| |
Mitä keinotekoisia radioaktiivisia aineita ilmassa on ja miten niitä valvotaan?
STUK valvoo ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuutta kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. STUK haluaa erityisesti tietää, onko ilmassa keinotekoisia radioaktiivisia aineita, sillä niiden ilmeneminen on aina ihmisen toiminnan tulosta. Keinotekoisten radionuklidien havaitseminen hyvin pienissäkin pitoisuuksissa voi paljastaa päästön, jonka alkuperästä STUK haluaa olla tietoinen.
Tavallisin keinotekoisista radioaktiivisista aineista, joita mittauksissa havaitaan, on Tshernobylin onnettomuudesta peräisin olevat cesiumin isotooppi Cs-137. Koska STUKin käyttämä valvontamenetelmä on erittäin herkkä, on havaitsemisraja esimerkiksi cesium-pitoisuudelle ilmassa (Cs-134 ja Cs-137) hyvin alhainen, 0,1 mikrobecquerelia kuutiometrissä ilmaa. Se vastaa yhtä hajoamista sekunnissa kymmenessä miljoonassa kuutiossa ilmaa. Koboltin (Co-60) havaitsemisraja on 0,1, jodin (I-131) 0,2 ja bromin (Br-82) 1,2 mikrobecquerelia kuutiometrissä. Kaikki nämä pitoisuudet ovat ihmisen turvallisuuden kannalta merkityksettömiä.
Vastaavasti luonnon radioaktiivisia aineita havaitaan ilmassa normaalioloissa jatkuvasti. Näistä tärkeimpiä ovat uraani (U-235 ja U-238), toriumi (Th-232), sekä kalium (K-40).
Lue lisää: Ulkoilman radioaktiiviset aineet |
|
 |
|
|
| |
| |
STUK haki ratkaisuja radonaltistuksen pienentämiseen
Säteilyturvakeskus ja sosiaali- ja terveysministeriö järjestivät 23.3. Säätytalolla Helsingissä avoimen kuulemis- ja keskustelutilaisuuden, jossa haettiin yhdessä keinoja pienentää radonaltistusta.
Tilaisuus perustui STUKin ja STM:n luonnostelemaan Suomen kansalliseen toimintasuunnitelmaan radonriskien ehkäisemiseksi. Suunnitelmaluonnoksessa esitetään monia toimenpidesuosituksia, joilla asuntojen, työpaikkojen ja muiden oleskelutilojen sisäilmassa esiintyviä radonpitoisuuksia voitaisiin pienentää ja radonin aiheuttamia haittoja vähentää.
Sidosryhmäkeskusteluun osallistui ministeriöiden ja valtionhallinnon edustajia, sisäilma-asioihin kytkeytyneitä yhdistyksiä ja liittoja, radontorjuntaa, -korjauksia ja -mittauksia tekeviä yrityksiä sekä aiheesta kiinnostuneita kansalaisia.
STUKin radonsivuilta: Kansallinen toimintasuunnitelma radonriskien ehkäisemiseksi löytyy sekä kansallisen toimintasuunnitelman luonnos että keskustelutilaisuudessa käsitelty ja tuotettu materiaali. |
|
| |
| |
| |
STUK mittaa suomalaisten radioaktiivisuutta
STUKin kuorma-autoon rakennettu liikkuva mittauslaboratorio kiertää parhaillaan Lapissa mittaamassa radioaktiivisuutta ihmiskehossa. Ivalossa mittauksiin on kutsuttu 180 poronhoitajaa ja Rovaniemellä mittauksia käydään tekemässä kahdessa koulussa.
Radioaktiiviset aineet kulkeutuvat ihmiseen ruuan, juomaveden ja hengitysilman mukana. Kehossa on aina luonnon radioaktiivisia aineita. Lisäksi ihmiseen kulkeutuu ravinnon mukana Tšernobylin onnettomuudesta peräisin olevaa cesium-137:ää.
Säteilyturvakeskus on seurannut suomalaisten kehossa olevia radioaktiivisia aineita suorien ihmismittausten avulla 1960-luvulta lähtien. Nykyään STUKin liikkuva mittauslaboratorio kiertää vuosittain mittaamassa koululaisia Helsingissä, Tampereella ja Rovaniemellä. Lisäksi mitataan pääkaupunkiseutulaisista koostuvaa vertailuryhmää, Pohjois-Lapin poronhoitajia ja paljon luonnontuotteita käyttävää ihmisryhmää Päijät-Hämeessä. Mittauksiin osallistuminen on vapaaehtoista.
”Väestön mittauksissa saamme tärkeää tietoa suomalaisten altistumisesta radioaktiivisille aineille ja erityisesti kouluissa jaamme tietoa säteilystä. Mitattavat ihmiset ja koulut, joissa käymme, ovat suhtautuneet myönteisesti mittauksiin ja antaneet meille paljon apua, mistä olemme tosi kiitollisia”, toteaa tarkastaja Tiina Torvela STUKista. |
|
| |
|
