Copy
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hankkeen uutiskirje
Eikö viesti näy kunnolla? Katso uutiskirje nettiversiona tästä.
Kuva: Minna Pajunen 
Tervetuloa Nurmi ja nauta -etätutkimuspäivään ke 19.8.2020 klo 10-13!


Nurmi- ja nauta -tutkimuspäivässä esitellään uusimpia tutkimustuloksia nautakarjatalouden ilmasto- ja vesistövaikutuksista, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta sekä nautojen ruokinnasta ja hyvinvoinnista. Tapahtuma järjestetään etänä. Ilmoittaudu mukaan, niin saat tapahtuman seurantalinkin sähköpostiisi. Tervetuloa kuulemaan Luke Kuopion Maaningan toimipaikassa tehtävästä tutkimuksesta esitelmin ja videoin!

Lisätietoja ja ilmoittautuminen

Kuva: Elina Nurmi
Tervetuloa Erikoiskasvipäivään Jokioisille 20.8.2020 klo 9-15!

Kotimaisista erikoiskasveista saatavaa kasvivalkuaista käytetään yhä enemmän useammissa elintarvikkeissa. Myös valkuaisrehujen kotimaisuusastetta on varaa nostaa. Kasvivärien tuottaminen avaa  puolestaan uudenlaisen liiketoiminnan mahdollisuuksia. Mutta miten raaka-aineita tuotetaan, kun kasvuolot käyvät yhä vaihtelevimmiksi ja kasvustoja kiusaavat tuholaiset samalla, kun torjunta-aineiden käyttöä tulisi vähentää? 

Luonnonvarakeskuksen eri tutkimushankkeiden kenttäkokeissa tutkitaan palkokasvien kylvötiheyttä, kasvinsuojelua, ymppäämisen tarvetta sekä eri lajikkeita. Sekaviljelykokeissa tutkimme, miten kasvien ominaispiirteitä hyödyntämällä voidaan lisätä satovarmuutta ja vähentää kemiallisten tuotantopanosten tarvetta. Kasvivalinnoilla voidaan vaikuttaa myös pölyttäjien esiintymiseen.

Kokeissa on mukana maustekasvien (kumina, korianteri) lisäksi palkokasveja (herne, härkäpapu, makealupiini ja soija), viljoja (hirssi, kaura), valeviljoja (kvinoa, tattari), värikasveja (kultapiisku, pietaryrtti, värimorsinko) sekä öljykasveja (camelina, öljyhamppu, rypsi).

Tervetuloa Erikoiskasvipäivään tutustumaan kenttäkokeisiin ja kuulemaan lisää eri kasvien tuotannosta!

Lisätietoja ja ennakkoilmoittautuminen  

PODCASTEJA

Maanviljelijän tietobaari

Maanviljelijä ruokkii maata, joka ruokkii pieneliöitä, jotka puolestaan ruokkivat kasveja, jotka ruokkivat meitä. Kuulostaa selkeältä, mutta pelto on monimutkainen ekosysteemi, johon vaikuttavat monet asiat.  Maanviljelijät jatkuvasti kokeilevat ja oppivat kokemuksistaan, etenkin nyt kun ruuantuotannosta ja ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon. Nuoret maanviljelijä - tutkijat Juuso Joona Joutsenosta ja Tuomas Mattila Pusulasta kertovat  8- osaisessa podcast-sarjassaan omista kokemuksistaan sekä maanviljelijöinä että tutkijoina.

Ilmastoviisaat

Ilmastoviisas maatilayritys on hyvin hoidettu kokonaisuus. Se ottaa huomioon sadontuoton ja tuotosten parantamisen, maan hyvän kasvukunnon ja toimivan vesitalouden. Suomessa maatalouden hyvät viljelykäytännöt ja tuotantotavat pitävät jo nykyisellään sisällään monia ilmastoviisaita toimenpiteitä. ProAgrian oma podcast-sarja Ilmastoviisaat tarjoaa konkreettisia vinkkejä siihen, mitä viljelijä voi tehdä omassa arjessaan hillitäkseen kasvihuonekaasupäästöjä.

Jalat maassa

Jalat maassa on maa- ja metsätalousministeriön podcast-sarja. Ensimmäisen tuotantokauden aikana puhutaan laajasti suomalaisesta ruuantuotannosta tänään ja huomenna – myös vähän menneitä muistellen. Keskusteluissa puidaan eri ruuantuotantosuuntien arkea, tulevaisuuden haasteita ja ennakkoluuloja. Suomen visio on tuottaa maailman parasta ruokaa. Sarjassa visiot törmäytetään todellisuuteen. Miltä muutos tuntuu? Mitä on tehtävä juuri nyt? Miksi on opittava uutta?

JULKAISUJA
Maatalouden ilmastotiekartta: Suomen maatalouden
kasvihuonekaasupäästöistä 75 prosenttia on
lähtöisin maaperästä – maatalouden ilmastotiekartta nostaa pellonkäytön resurssitehokkuuden avaintekijäksi  

Maatalouden ilmastotiekartta –raportti arvioi, että mikäli turvemaiden päästöjä vähennetään, kivennäismaiden hiilensidontaa tehostetaan ja biokaasuntuotantoa sekä maatilojen aurinkoenergian käyttöä lisätään, on maatalouden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä mahdollista leikata nykyisestä 29 % vuoteen 2035 ja 38 % vuoteen 2050 mennessä nykylaskennalla ja ilman tuotannon supistamista.

Tutkimustiedon karttuessa voitaisiin päästöjä vähentää kivennäismaiden hiilensidontaa kehittämällä ja turvemaiden toimia tehostamalla mahdollisesti jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 ja 77 prosenttia vuoteen 2050 satoisuuden ja viljelyteknologian kehittyessä. Yhteiskunnalta tarvitaan kuitenkin merkittäviä toimia ja lisää tieteellistä tutkimusta ilmastoviisaan maatalouden tueksi. Ilmastotoimien tulisi myös kohdistua viljelyyn ja viljelijöihin tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Mikäli maataloustuotantoa jatketaan jotakuinkin nykyisin käytännöin, vähenisivät maataloutemme kasvihuonekaasupäästöt noin 5 % vuoteen 2035 ja 6 % vuoteen 2050 nykytasosta.

Maatalouden ilmastotiekartta valmisteltiin keväällä 2020 Luonnonvarakeskuksen (Luke) toimesta Maa- ja metsätalouden Keskusliitto MTK:n ja Svenska lantbrukproducenternas centralförbund SLC:n toimeksiannosta.

Ilmastotiekartan tiivistelmä, raportti ja mediatiedote löytyvät linkistä:
https://www.mtk.fi/ilmastotiekartta

Kerääjäkasviopas ja kerääjäkasvilaskuri

Baltic Sea Action Group (BSAG) on julkaissut uuden kerääjäkasvioppaan. Opas tarjoaa perustietoa kerääjäkasveista sekä vinkkejä ja ohjeita kerääjäkasvien käytön aloittamiseen. Kerääjäkasvit lisäävät monimuotoisuutta, parantavat maan kasvukuntoa ja vähentävät ravinnevalumia vesistöihin.

Oppaan sivuilta löydät mm. kerääjäkasvitaulukon, jonka avulla seoksen suunnittelu helpottuu. Mainio työkalu oman seoksen testaamiseen ja uuden suunnitteluun on tutkija, maanviljelijä Tuomas Mattilan tekemä kerääjäkasvilaskuri.

Kerääjäkasviopas ja kerääjäkasvilaskuri

Puustoisen maatalouden termistöä suomen ja ruotsin kielellä

Metsätieteen aikakauskirjassa on juuri julkaistu puustoiseen maatalouteen / agrometsätalouteen liittyvä sanasto, jossa keskeisiä englanninkielisiä termejä on käännetty suomen ja ruotsin kielille. Suomessa ei ole ollut vakiintuneita termejä, mikä on osaltaan hankaloittanut aiheesta viestimistä.

Puustoinen maatalous (agrometsätalous, eng. agroforestry) on maankäyttömuoto, jossa puuvartisia kasveja sekä viljelykasveja ja/tai kotieläimiä kasvatetaan samalla maa-alalla, joko samanaikaisesti tai ajallisesti perätysten. Puuvartiset kasvit, viljelykasvit ja/tai kotieläimet ovat puustoisessa maataloudessa kytkeytyneet toisiinsa ekologisin ja taloudellisin vuorovaikutuksin.

Artikkeli: Puustoisen maatalouden termistöä suomen ja ruotsin kielellä

Kotipuutarha-tyyppinen puustoisen maatalouden lohko Oromian osavaltiossa, Keski-Etiopiassa. Kuva: Karoliina Rimhanen.
Peltokasvit ja poikkeukselliset säät
VIDEOITA
Tee peltokierros Västankvarnissa ja imaise uusin tieto

Tänä vuonna pääset tutustumaan Västankvarnin tilan kokeisiin etänä, videoiden välityksellä asiantuntijoiden kera.

Neliosaisen videosarjan osat:

  • Kalkituskokeen tuloksia
  • Lajikkeet muuttuvissa olosuhteissa
  • Ennustemallit viljojen lehtilaikkutautien IPM-hallintaan
  • Maan rakenteen arviointi

Sarjan ovat toteuttaneet MTK-Varsinais-Suomen Maan vesitalous ja kasvukunto ja ProAgria Etelä-Suomen ELINA II -hankkeet sekä Västankvarnin koetila. 

Tunnelmia Västankvarnin peltopäivästä kesältä 2017. Kuva: Elina Nurmi. 
Hanke-esittelyjä webinaareissa

Kevään 2020 aikana  on webinaareissa esitelty ajankohtaisia maatalouden ilmastonmuutokseen varautumista tukevia hankkeita ja ihmisiä hankkeiden takana.

Webinaarien teemoina ovat olleet
  • Kasvinterveys
  • Turvepellot
  • Palkokasvit
  • Kestävien viljelykäytäntöjen kehittäminen
Hanke-esittelywebinaarit löytyvät täältä.
 
Etäluentoja ilmastoteemoista saatavilla

Tunnin mittaiset etäluennot tarjolla aiheista:
  • Ilmastonmuutos: mikä muuttuu?
  • Maatalous ja ilmastonmuutos
  • Ruoka ja ilmastonmuutos
  • Matkailu ja ilmastonmuutos 
  • Energia ja ilmastonmuutos
  • Luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos 
  • Ilmastonmuutos ja hyvinvointi
  • Metsät ja ilmastonmuutos
Nauhoitukset löytyvät täältä.
 
Ilmastoviisautta facebookista!

Jos haluat somessa seurata tiedonvälitystä maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisesta, tutkimusuutisia, ratkaisuesimerkkejä ja tapahtumia, niin löydät meidät myös facebookista


Hyvää elokuuta!

toivottavat Riitta Savikko, Sari Himanen, Elina Nurmi,
Sakari Raiskio, Päivi Kurki ja Karoliina Rimhanen Luonnonvarakeskuksesta!
Miten sait tämän sähköpostin?

Saat tämän viestin annettuasi yhteystietosi Ilmastonmuutos ja maaseutu-hankkeen tai Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hankkeen tai Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hankkeen tapahtuman, kyselyn tai alustuksen yhteydessä. Viestiä saa mielihyvin levittää eteenpäin.

Pyrimme päivittämään viestintäämme EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) edellyttämään muotoon. Jos et jatkossa halua Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hankkeen uutiskirjeitä, kyselyitä ja tietoja tapahtumista suoraan sähköpostiisi, niin voit perua tilauksesi klikkaamalla uutiskirjeen lopussa kohtaa "Poistu sähköpostilistalta". Postituslistalta pääset pois myös ottamalla yhteyttä riitta.savikko@luke.fi. Jatkaaksesi uutiskirjeen tilausta sinun ei tarvitse tehdä mitään. Toivomme, että pysyt uutiskirjeen tilaajana!
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hankkeen facebooksivu
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hanke
Email
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hankkeen uutiskirje

Riitta Savikko
Tutkija
Luonnonvarakeskus (Luke)
puh 050 571 4548
sähköposti riitta.savikko@luke.fi
www.luke.fi
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hanke

Haluatko pois postituslistalta? Klikkaa: poistu sähköpostilistalta.  






This email was sent to <<Email Address>>
why did I get this?    unsubscribe from this list    update subscription preferences
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hanke · Luonnonvarakeskus · Helsinki 00790 · Finland

Email Marketing Powered by Mailchimp