View this email in your browser

Kyläkaiku 4 / 2022

Kyläkaiusta voit lukea tällä kertaa:

• Kylätoiminnassa vauhti kiihtyy!

• Kylätoiminta ja paikallislehdet

• Hyppy Kylille!

• Kylätoimijoiden tiedot Lähellä.fi -palveluun

• Vuoden kylä 2023, haku ajalla 1.3.-30.4.2023

• Avoimet kylät -päivä 2023

• Pohjois-Karjalan maaseutupalveluiden kuulumisia

• Reissukyytikysely kylätoimijoille

• Monipaikkaisuus Pohjois-Karjalassa -hankkeen tuloksia

• Nunnanlahti - kylä kivestä

Kylätoiminnassa vauhti kiihtyy!

Suomen Kylät on nostanut profiliaan ja näkyvyyttään kuluneen vuoden aikana. Kyläkoulujen pelastuspaketti ja Suomen surkein kylätie -kampanja ovat saaneet runsaasti näkyvyyttä valtakunnallisissa medioissa.

Kyläkoulujen pelastamisella alkaa olla kiire, koska yli puolet kyläkouluista on jo lopetettu. Monet kunnat ovat toteuttaneet talouskonsulttien ohjeita myös Pohjois-Karjalassa. Taustalla on tietenkin lasten väheneminen, mutta ei aivan joka paikassa. Meidänkin maakunnassamme on vielä kyläkouluja ainakin Liperissä, Kontiolahdella ja Joensuun maaseutualueella, joiden pelastamisen eteen kannattaa tehdä työtä. Varsinkin nyt, kun kuntien huomio keskittyy enemmän hyvinvointiin, koulutukseen ja elinvoiman kehittämiseen.

Myös marraskuussa pidetty Kansainväistyvä vai kuihtuva maaseutu -osaajapulaseminaari eduskunnan pikkuparlamentissa kokosi mukavasti väkeä, myös valtakunnan huipulta. Keskiöön siellä nousi Peter Westerbackan ja Finest Futuren suunnitelma tuoda maaseudun lukioihin 15 000 kansainvälistä oppilasta vuosittain. Tavoite kuulostaa hurjalta, mutta mahdolliselta.

Pohjois-Karjalassa kylätoimintaa on tuettu perinteisesti Leader -hankkeilla ja uuden ohjelmakauden tarjoamia toimia odotellaan innolla. Aina välillä joku kylätoimija niin kutsutusti väsyy tai kypsyy hanketoimintaan. Mutta onneksi Pohjois-Karjalassa on reilu kaksisataa kylätoimijaa ja muut maaseudun toimijat päälle, niin Leader -rahoituksista varmaankin edelleen kilpaillaan. Joten tutustuminen alkuvuodesta julkaistaviin Vaara-Karjalan Leaderin, Joensuun seudun Leaderin ja Keski-Karjalan kehittämisyhdistyksen Jetinan strategioihin ja ohjelmiin kannattaa tehdä huolella ja sitten lähteä hakemaan omien kylien toimille ja kehittämiselle hankerahoitusta. Neuvoja saa matalan kynnyksen Leader -toimistoista.

Tänä vuonna on ollut harvaan asutun maaseudun toimijoilla mahdollisuus hakea Taiteen keskustoimikunnalta kulttuuri- ja matkailutoimintaan hankkeita. Hakuja on ollut jo kaksi, ja ensimmäisessä haussa pohjoiskarjalaiset toimijat ovat saaneet mukavasti rahoitusta. Lieksan Metka -kylätalon toimijat saivat suurimman hankkeen koko maassa. Myös Pohjois-Karjalan Kylät sai hankerahoituksen Maanselällä -kulttuurikiertueen järjestämiseen. Toisessa haussa on myös mukana maakunnan kyliä ja kylätoimijoita. Viimeinen haku tähän on alkuvuodesta 2023 ja jos siihen löytyy kyliltä intoa, niin apua voi kysyä Pohjois-Karjalan kyliltä.

Kyläkierroksen kyläiltoja pidettiin alkuvuodesta Lieksassa ja Nurmeksessa Vaara-Karjalan Leaderin rahoittamalla hankkeella. Loppuvuodesta on käynnistelty Joensuun seudulla kyläsuunnitelmia ja alkuvuodesta niitä jatketaan ja tehdään myös kyläiltojen sarja kevätkuukausien aikana. Näistä toimista vastaavat Maaseudun Sivistysliiton paikalliset yhdistykset.

Ilmasto-, ympäristö- ja luonnon monimuotoisuusasiat nousevat yhä enemmän esiin myös kylätoiminnassa. Kierrätys ja kiertotalouden kysymykset koskevat myös maaseutua, vuodenvaihteessa tekstiilien osalta tulee myös erilliskeräys. Kylillä on tehty mm. metallien kierrätyksessä yhteistoimintaa. Myös tekstiilien osalta tällaisia yhteiskeräyksiä voisi toteuttaa. Kylien kesäaikaiset kirpputorit voisivat olla näitä tekstiilikierrätyksen toimipaikkoja.

Kiivaana käyvässä ennallistamiskeskustelussa unohtuu helposti se, että suurin osa ennallistamisesta tehdään maaseudulla. Maaseudun toimijat ovat juuri niitä toimijoita ja ihmisiä, jotka näitä konkreettisia luonnon monimuotoisuustekoja tekevät. Kukkapellot, maisemanhoitosopimukset, kunnostetut vesistöt, viljelijöiden ympäristösopimukset, osakaskuntien kalojen istutukset ja metsästysseurojen riistanhoito ovat näitä tekoja. Ympäristöjen kunnostaminen tarjoaa usein myös työtä ja osin myös toimeentuloa. Maaseudun ja kylien näkökulmasta paikallinen osaaminen ja asiantuntemus pitää olla perusta näille tuleville ennallistamispäätöksille.

Kylätoiminta on ollut osin perinteistä ja osin uudistuvaa kuluvan vuoden aikana. Tulevista vuosista voi sen sanoa, että tekijöitä kaivataan Pohjois-Karjalan kylillä niin töihin kuin vapaaehtoishommiin. Rauhallisen joulun vieton jälkeen kääritään taas hihat myös maakunnan kylätoiminnan puolesta. Meille on tarjolla monia mahdollisuuksia, jotka vain pitää toteuttaa.

Pohjois-Karjalan Kylät ry toivottaa kaikille hyvää ja rauhaisaa joulua sekä valoisaa vuotta 2023!

Timo Reko

varapuheenjohtaja, Pohjois-Karjalan Kylät ry

kehittämispäällikkö, Maaseudun Sivistysliitto ry

Kylätoiminta ja paikallislehdet

Kylätoimikunnat tai nykyisin useimmiten kyläyhdistykset ovat olleet ja ovat edelleen paikallislehdille läheisiä ja tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Kun poliittinen, taloudellinen ja kulttuurinen toiminta on yhteiskunnallisten muutosten myötä yhä enemmän keskittynyt kuntakeskuksiin ja taajamiin, kylätoiminta on hyvä muistutus niin paikallislehden lukijoille kuin tekijöillekin siitä, että elämää ja toimintaa on kirkonkylien ulkopuolellakin.

Kylien asukkaat ja toimijat ovat usein vielä niitä ”oikeita immmeisiä”, joiden kautta nousee esiin paikkakunnan elämäntapojen ja murteiden kirjo. Mehukkaita suoria lainauksia on haastateltavien puheesta helppo poimia.

Olen itse saanut seurata toimittajan ominaisuudessa kylätoimintaa ja sen kehittymistä lähes sen aamuhämäristä, 1980-luvun loppupuolelta lähtien. Itselläni on siis reilun 30 vuoden kokemus yhteistyöstä kylätoimijoiden kanssa. Juttujen sävyt ja jutuntekijän roolit ovat tänä aikana kokeneet monta vaihetta.

Ensimmäinen niistä oli kylän julkisten ja yksityisten palvelujen puolustus, kun koulut, kaupat ja posti olivat uhattuna. Taistelu oman kyläkoulun säilyttämisestä limittyi toki samalla laajemmin kunnallispolitiikkaan, mutta paikallislehdet antoivat äänen juuri kyläläisten huolille.

Näin jälkeenpäin voidaan toki todeta niin kylätoimijoiden kuin paikallisen mediankin ponnistelujen olleen useimmiten turhia. Kyläkoulua, kyläkauppaa postista nyt puhumattakaan ei enää monellakaan kylällä ole.

Tosin äänekkäimmät oman koulujen puolustajat taisivat olla niitä, joiden omat lapset olivat käyneet koulunsa vuosikymmeniä sitten. Koulumatkojen ja -päivien pitenemisestä huolimatta itse lapset ja heidän huoltajansa eivät ole olleet isompaan kouluun siirtymisestä niinkään pettyneitä.

Aito huoli kylillä oli sen sijaan yhteisestä kokoontumispaikasta, jollainen toimiva koulu luontevasti oli. Kyläläisten olikin alettava puuhaamaan muuta kylätaloa, jos lakkautettu kyläkoulu päätyi yksityisomistukseen.

Samaan vaiheeseen kuuluivat kyläsuunnitelmat ja niiden työstämiseksi pajaillat, joista paikallislehti taas saattoi tehdä myönteisempiä uutisia ja nostaa esiin vaikka kuinka suuria suunnitelmia.

Tämä viekin toiseen vaiheeseen, kun Suomen EU-jäsenyys toi mukanaan Leader-toiminnan ja -avustukset sekä niiden myötä kylille vilkkaan rakentamisen. Paikallislehdille nämä olivat iloisia ja myönteisiä uutisia, joita kotiseudun puolustamisessa aina tarvitaan.

Sittemmin Leader-toiminta kylillä on vaihtunut laajemmiksi yhteistyökuvioiksi ja toisaalta pienemmiksi täsmähankkeiksi. Molemmat tärkeitä ja uutisoinnin arvoisia.

Aikaisemmin, ennen somea ja muita nykyajan höyhötyksiä, kyläyhdistykset ilmoittivat kokouksistaan säännöllisesti paikallislehdissä. Yhtä säännöllisesti jokainen kyläkokous uutisoitiin mahdollisuuksien mukaan paikan päällä käymällä. Henkilövalintojen ja tulevan toimintakauden suunnitelmien lisäksi toimittaja sai samalla monia muitakin juttuaiheita päivänsankareista, kylälle muuttaneista uusista asukkaista tai vaikkapa jonkun vanhan koneen kunnostajasta.

Tämän hyvän yhteistyöperinteen ovat kylien omat sosiaalisen median keskusteluryhmät katkaisseet ja samalla kylien asioiden uutisointi on mielestäni vähentynyt. Muistakaa siis edelleen vinkata kyläkokouksistanne myös omalle paikallislehdellenne!”

Vuosikymmenien aikana tapaamistani kyläaktiivista nousee yksi yli muiden, Jakokosken Pentti Seutu. Häneltä mieleeni on jäänyt kaksi ikimuistoista lausetta, joita itsekin ahkerasti eri yhteyksissä edelleen käytän. Molemmat osuvat mielestäni edelleen kylätoiminnan ytimeen.

Ensimmäinen niistä kuului ”Rahaahan maailma on täynnä, sitä pitää vain osata hakea” ja toinen ”Talkoissa pitää olla hyvät tarjoilut ja työtä vain sen verran, ettei kenenkään niskaa ala pistää”.

Näillä opeilla moni asia saadaan reilaan tänäkin päivänä.

Pasi Karjalainen

päätoimittaja, Vaarojen Sanomat

Hyppy Kylille!

Laskiaistapahtuma, vappunaamiaiset, jäälyhtypolku vai loppiaisdisco?

Mikä olisi sinun kyläsi seuraava lastentapahtuma? Vai pyydetäänkö lapset mukaan haravoimaan, koristelemaan kahvipöytää tai leipomaan pipareita? Voisiko kylätapahtumaan tuoda lelunurkkauksen tai opettaisiko joku lapsille pajupillin tekoa.?

Pohjois-Karjalassa elää vahva talkookulttuuri ja elävät kylät perustuvat siihen, että talkoilla on tehty paljon sellaista mitä muuten ei olisi olemassa. Monella kylällä on huoli talkoolaisten ikääntymisestä ja siitä, että nuoria ei saada mukaan. Ehkä tietty ikäluokka on menetetty, mutta löytyisikö lapsista kylän tulevaisuus? Itse muistan, kun pääsin jo tosi pienenä oman kylän talkoisiin mukaan. Enemmän minusta oli varmasti riesaa kuin hyötyä, mutta mieleen jäi se positiivinen yhdessä tekeminen ja miten meidät kylän pienimmät huomioitiin. Ehkä siitä jäi päälle se talkoohulluus, ja se, että nyt aikuisenakin talkoisiin on aina mukava mennä ja talkoita on myös mukava järjestää.

Hyppy Kylille on Polvijärven 4H-yhdistyksen Leader-rahoitteinen kehittämishanke, joka tuo lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia Polvijärven, Outokummun ja Liperin alueen maaseutukylille. Joka tapahtumassa kysytään lapsilta mikä olisi seuraava tapahtuma ja monia hyviä ideoita on saatu. Kaikkea ei tehdä valmiiksi vaan lapset pääsevät myös itse mukaan valmisteluihin. Monessa tapahtumassa on myös juteltu mitä on talkoot on ja yllättävän moni lapsi on ollut aivan innoissaan, kun on päässyt itse mukaan. Polttopuu- tai haravointitalkoisiin tulee vauhtia, kun palkintona on tikkari. Varmaan sama juttu, kun me aikuiset tehdään innolla töitä talkookahvin voimalla.

Joskus kylillä törmää asenteeseen, että kun ei tällä kylällä ole lapsia. Löytyisikö kuitenkin se yksi lapsiperhe, joka tulisi mukaan? Siitä yhdestäkin lapsesta voi tulla joskus kyläyhdistyksen tuleva puheenjohtaja tai innokas talkoolainen.

Hyppy Kylille -hanke toimii vuoden 2024 syksyyn saakka ja hankkeen aikana testataan erilaisia toimintamalleja, kuinka lapset saadaan mukaan kylien toimintaan. Teemme myös Lasten kylätapahtumat -ideapaketin, johon kokoamme erilaisia ideoita, miten lapset saadaan mukaan. Hyppy Kylille Facebook-sivulla on kuvia järjestetyistä tapahtumista.

Kiitos kaikille kyläyhdistyksille, jotka olette olleet mukana! Yhdessä tekemällä, ideoita jakamalla ja positiivisella talkoohengellä on mahdollista saada myös nuoret mukaan kylien toimintaan.

Iloa ja innostusta kaikille kylien talkoisiin ja tapahtumiin. Teette tärkeää työtä!

Jenni Leppänen

toiminnanjohtaja, hanketyöntekijä

Polvijärven 4H-yhdistys ry, Hyppy Kylille -hanke

Kylätoimijoiden tiedot Lähellä.fi -verkkopalveluun!

Valtakunnallinen Lähellä.fi on 13 maakunnallisen verkostojärjestön yhteisesti kehittämä verkkopalvelu, joka kokoaa koko Suomen yhdistysten tiedot kuntalaisten ja ammattilaisten löydettäväksi.

Lähellä.fi-palvelu korvaa tammikuun 2023 loppuun mennessä tutun Pohjois-Karjalan Jelli-järjestötietopalvelun (jelli.fi).

Ilmoita kylä- tai asukasyhdistyksenne, seuran tai -toimikunnan tiedot ja toiminta mukaan uuteen Lähellä.fi-palveluun ja osallistu arvontaan!

• Lähellä.fi-palvelussa voi ilmoittaa järjestöjen tapahtumia, harrastustoimintaa, tukea, apua ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia.

• Huomioithan, että Jelli-järjestötietopalvelusta löytyvät yhdistysten tiedot eivät siirry automaattisesti Lähellä.fi-palveluun!

• Arvomme Lähellä.fi-palveluun toimintansa ilmoittaneiden Pohjois-Karjalan yhdistysten kesken 10 kpl 40 € S/K-ryhmän lahjakortteja! Ensimmäiset 4 lahjakorttia arvomme 200 ensimmäisenä Lähellä.fi-palveluun rekisteröityneen ja toimintansa ilmoittaneen Pohjois-Karjalan yhdistyksen kesken.

Ota siis Lähellä.fi yhdistyksenne tiedotuksen tueksi! Lähellä.fi-palveluun on helppo rekisteröityä ja ilmoittaa yhdistyksenne tarjolla oleva toiminta ihmisten ja ammattilaisten löydettäväksi!

Tutustu Lähellä.fi-palveluun osoitteessa www.lahella.fi ja katso helpot ohjeet rekisteröitymiseen ja yhdistyksenne tietojen ilmoittamiseen.

Ota meihin yhteyttä, mikäli sinulla on kysymyksiä uuden Lähellä.fi-palvelun käyttöönotosta. Autamme mielellämme!

Marleena Laakso, viestintäkoordinaattori

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

marleena.laakso@pksotu.fi, puh. 050 430 8535

Vuoden kylän 2023 haku ajalla 1.3.-30.4.2023

Pohjois-Karjalan Kylät ry ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto etsivät jälleen Vuoden kylää! Vuoden kylän palkinto jaetaan joka vuosi kylälle, joka on esimerkillisen aktiivinen ja toimelias. Emme kuitenkaan etsi täydellistä kylää, vaan kylää jossa on hyvä fiilis ja tekemisen meininki!

Haku alkaa 1.3.2023 ja jatkuu 30.4.2023 saakka. Voittaja julkaistaan Avoimet kylät päivänä 10.6.2023.

Seuraava Avoimet kylät -päivä on lauantaina 10.6.2023

Tänä vuonna Pohjois-Karjalasta oli mukana 17 kylää, ja koko Suomesta yli 600 kohdetta - hienoa! Ja ensi vuonna pistämme vielä paremmaksi, vai mitä?

Yhdeksättä kertaa vietettävä Avoimet Kylät-päivä on valtakunnallinen tapahtumapäivä, jolloin sadat kylät ympäri Suomen kutsuvat tutustumaan toimintaansa ja järjestävät tapahtumia. Päivän tavoitteena on lisätä kylätoiminnan tunnettuutta ja esitellä kylien monipuolista, mainiota toimintaa.

Avoimet kylät -päivänä kylät avaavat ovensa ja järjestävät vierailijoille omannäköistään ohjelmaa. Avoimet Kylät -päivä käynnistää lomakauden ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua kyliin asumisen, yrittämisen ja lomailun paikkoina. Päivän järjestävät yhteistyössä Suomen Kylät ry, maakunnalliset kyläyhdistykset, paikalliset yhdistykset sekä kyläaktiivit.

Avoimet Kylät -tapahtumalla on omat verkkosivut

https://avoimetkylat.fi/

Pohjois-Karjalan maaseutupalveluiden kuulumisia

Pohjois-Karjalan maaseutupalveluissa eletään kiireistä aikaa, kun viimeisiä tämän ohjelmakauden maataloustukia valmistellaan maksatuksiin. Samalla katse on jo tulevaan ohjelmakauteen. Tämä tarkoittaa isoa tiedotus- ja koulutusprosessia. Ruokavirasto sekä Maa- ja metsätalousministeriö ovat jo käynnistänyt hallintoketjun koulutukset. Ne tapahtuvat etäkoulutuksina ja myös livekoulutuksina. Ensiksi on koulutettava paikallistason hallinto, jotta se voi sitten kouluttaa alueen viljelijät. Viljelijäkoulutussuunnitelmaa ja tiedottamista on jo yhteistyössä ELYn kanssa suunniteltu. Loppuvuodesta olisi tarkoitus pitää tiedotusinfo yleisestä maatalouspolitiikan ja tukiehtojen muutoksista. Koulutukset syvenevät ja yksityiskohtaistuvat alkuvuodesta alkavalla koulutusketjulla. Suunnitelmissa on niin live- kuin verkkokoulutuksiakin.

Maaseutupalvelut ovat mukana myös maaseudun kehittämisasioissa. Olemme mukana kehittämishankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa, ohjaamisessa ja kuntarahoittamassa. Kylien kehittämisessä Maaseudun Sivistysliitto ja Leader ovat keskeisimpiä yhteistyökumppaneitamme. Maaseutuasiamiehemme toimivat myös monen kunnan alueella kyläasioiden yhteyshenkilöinä. Mikäli teitä askarruttaa, mistä apuja kehittämisideanne eteenpäin viemiseen, meihin saa ottaa reilusti yhteyttä. Ympäristöystävällisille ja energian säästöä edesauttaville hankkeille on nyt hyvät rahoitusmahdollisuudet, ja näitä näkökulmia kannattaa miettiä kaikkien kehittämistoimien yhteydessä.

Ensi vuonna alkavan uuden ohjelmakauden myötä maaseudun kehittämisrahahanat aukeavat. Nyt onkin oiva aika käynnistää tulevaisuuden suunnitelmia kylillä. Tarvetta kokoontumisille on myös pahimman koronan väistyttyä. Maaseudun Sivistysliitolla on menossa Joensuun seudulla kyläsuunnitteluhanke, jota kannattaa hyödyntää tulevaisuuden suunnittelussa. Maakunnan alueella myös Leadereiden henkilöstö auttaa hankkeiden suunnittelussa. Leaderit tulevat kouluttamaan kohderyhmiä uuden ohjelmakauden asioista. Nyt kannattaa olla ajoissa liikkeellä ideoiden kanssa. Ohjelmakauden alussa on yleensä ollut rahoituskehystä parhaiten tarjolla.

Hyvää jouluaikaa, toimeliasta uutta vuotta 2023!

Pertti Iivanainen, Pohjois-Karjalan maaseutupalveluiden johtaja

Reissukyytikysely kylätoimijoille

Tervetuloa mukaan kehittämään uutta reissukyytipalvelua!

Pohjois-Karjalan Matkailu ry on aloittanut marraskuussa 2022 Kimppakyydillä Karjalan kunnaille -vastuullisen matkailun kehittämishankkeen. Hankkeeseen liittyen yhdistys on avannut reissukyytikyselyn, johon pääsee tästä linkistä:

https://docs.google.com/forms/d/1BtIRLOskibJ4z2qRu4njSxuhv4Out_SxCXYZHT9wNis/edit

Tavoitteena on lisätä matkailijoiden liikkumista harvaan asutun maaseudun luontokohteisiin ja matkailuyrityksiin edistämällä kyytien jakamista. Reissukyytipalvelu on tarkoitettu myös paikallisten asukkaiden omaan käyttöön.

Kyselyllä kerätään tietoa, miten kyytien jakaminen voisi palvella parhaalla tavalla paikallisia ihmisiä, matkailijoita ja matkailuyrityksiä. Vastausten pohjalta kehitetään reissukyytipalvelu, jota testataan keväällä ja kesällä 2023 hankkeessa mukana olevien matkailuyritysten ja kylätoimijoiden kanssa.

Pohjois-Karjalan HAMA-alueella sijaitsevien luontokohteiden ja -yritysten saavutettavuus ilman omaa autoa on heikko ja erityisen heikko se on vilkkaalla kesäsesongilla, jolloin julkista liikennettä on vähemmän koulujen lomaa-ajan vuoksi.

Lisätietoa:

Marja Tiittanen,

puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan Matkailu ry

projektipäällikkö, Kimppakyydillä Karjalan kunnaille -hanke

marja.tiittanen@gmail.com, puh. 050 598 3290

Monipaikkaisuus Pohjois-Karjalassa -hankkeen tuloksia

Monipaikkaisuus Pohjois-Karjalassa -hankkeessa on selvitetty monipaikkaisen työn, kansalaistoiminnan ja hoivan muotoja sekä näihin liittyvää potentiaalia ja kehittämistarpeita Pohjois-Karjalan maaseutualueilla. Selvitys nostaa kiinnostavia tuloksia koskien muun muassa sitä, kuinka monipaikkaiset asukkaat osallistuvat – tai haluaisivat osallistua – mökkiseutunsa yhteisölliseen toimintaan, ja kuinka monipaikkaisuus koskettaa myös hoivasektoria eri tavoin.

Pohjois-Karjalan ulkomaakuntalaisista vapaa-ajan asukkaista joka kymmenes kuuluu jo johonkin mökkikuntansa yhdistykseen ja lähes saman verran on heitä, jotka olisivat kiinnostuneita yhdistystoiminnasta. Erityisesti vapaa-ajan asukkaita kiinnostaa oman mökkikunnan asioiden seuraaminen, kylän tai kunnan tapahtumiin osallistuminen sekä erilainen vapaa-ajan toiminta.

Virallisesti maakunnan ulkopuolella asuvista vapaa-ajan asukkaista lähes joka neljännellä läheisen hoiva kytkeytyy joko nyt tai lähitulevaisuudessa vapaa-ajan asunnolla vietettävään aikaan.

”Monipaikkainen Pohjois-Karjala: monipaikkaisen työn, kansalaistoiminnan ja hoivan muodot ja kehittämistarpeet” julkaisu löytyy https://erepo.uef.fi/handle/123456789/28589

Tässä myös linkki hankkeen lopputiedotteeseen, johon koottu keskeisiä tuloksia https://www.uef.fi/fi/artikkeli/vapaa-ajan-asumiseen-matkailuun-ja-ikaantyvan-vaeston-hoivaan-liittyva-monipaikkaisuus-kasvussa

Tiedoksi myös Syken kehittämä verkkotyökalu, johon on koottu kunta- ja aluekohtaisesti tietoa erilaisista monipaikkaisuuden muodoista. Työkalu löytyy Monipaikkainen Suomi – alueellista tietoa monipaikkaisuuden eri muodoista (SYKE 2022)

Mari Kattilakoski

YTT, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Yhteiskuntapolitiikka/ yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus

Erityisasiantuntija, Hyvän elämän maaseutu (HYMY) -teemaverkosto / Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE)

Nunnanlahti - kylä kivestä

Nunnanlahti on vireä yrittäjäkylä, jolla on pitkät perinteet kiviteollisuudessa, maa- ja metsätaloudessa, kalataloudessa sekä matkailun ja kaupan alalla. Sen menneisyyttä sivutaan Juuan kunnan historiateoksissa, mutta kylän oma historiakirja puuttui.

Kyläyhdistys kirjasi vuoden 2018 toimintasuunnitelmaansa kyläkirjan kirjoittamisen. Avustuksia haettiin ja saatiin seuraavilta: Juuan kunta, Kansan Sivistysrahasto, Heikki Martikainen, Museovirasto, NunnaUuni Oy, Pohjois-Karjalan Osuuspankki ja Reijo Vauhkonen.

Kirja koottiin vapaaehtoistyönä toimituskunnan voimin. Ohjaajaksi ja asiantuntijaksi saatiin tietokirjailija Jukka Partanen.

Tiedon keräys arkistoista, vanhojen ja uusien kyläläisten muistista, valokuva-arkistoista ja albumeista aloitettiin välittömästi. Kaikki kirjattiin muistiin, ja aiheesta pidettiin kyläiltoja ja kyläisiä kutsuttiin kirjatalkoisiin mukaan. Noin sataa kyläläistä haastateltiin tai heidän tietojaan merkittiin muistiin. Jo alkumetreillä kävi selväksi, ettei kaikkea saada yksien kansien väliin mahtumaan, mutta ne ovat nyt tallessa Juuan kotiseutuarkistossa. Ihmisen muisti on rajallinen ja valikoiva, joten tietojen tarkistuksiin käytettiin paljon aikaa. Onneksi apuna olivat monet digiarkistot. Ne olivat ahkerassa käytössä.

Toukokuussa 2021 koossa oli jo parisataa liuskaa tekstejä ja saman verran valokuvia. Seitsemän artikkelia kirjoittivat asiantuntijat. Valmistuneet tekstit sijoitettiin ensin alustavan sisällysluettelon mukaan, mutta sekin muuttui muutaman kerran. Luimme useita aiemmin julkaistuja kyläkirjoja hahmottaaksemme, miten eri luvut tulisi sijoittaa. Nunnanlahti on tunnettu vuolukivestä, mutta onhan kylä paljon muutakin.

Ensimmäisen kappaleen Esihistoria ja luonto Nunnanlahden ja Pielisen menneisyys kirjoittajaksi saatiin kylällä asuva arkeologi Antti Palmroos. Artikkeli käsittelee jääkauden jälkeistä aikaa, sitä kuinka Nunnanlahti sai vaaransa ja järvensä sekä sitä, milloin alueelle asettuivat ensimmäiset ihmiset ja mistä he tulivat. Lähes 30 kantatilan historiaa tallennettiin. Omat lukunsa tulivat maataloudesta, kaupoista ja kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista sekä laiva- ja maantieliikenteestä. Rautatietä Pielisen länsipuolelle ei saatu, vaan sen vei vuonna 1905 Lieksa. Siitäkin on oma tarinansa. Vuolukivi sai tietysti oman lukunsa, samoin koulut ja maanpuolustus. Koululaisia Nunnanlahden alueella oli kahdessa koulussa parhaimmillaan 165 – kirjan ilmestyessä keväällä 2022 koulun ovet sulkeutuivat lopullisesti. Harrastus- ja yhdistystoiminta on ollut Nunnanlahdessa niin vilkasta, että siitä kirjassa kerrotaan 40 sivun verran. Ehkä eniten tarinoita tallentui kylän ammatinharjoittajista ja ihmisistä kertovaan lukuun.

Kirjan toimittaminen imaisi koko toimituskunnan: Tuula Ikonen-Graafmansin, Merja Kärkkäisen, Tapio Martikaisen ja Aimo Vihreäpuun mukaansa niin, että istuimme syystalven harmaina päivinä kuudesta kahdeksaan tuntia koneen äärellä muokaten, lisäten ja tarkistaen tekstejä. Ne olivat hauskoja hetkiä ja kompromissejakin tehtiin ihan sulassa sovussa.

Kun aineisto oli koottu ja tiivistetty, oli aika miettiä taittoa. Avuksi tuli Juuasta kotoisin oleva Sivupainajaisen Kirsi Pääskyvuori. Kirsin ammattitaidolla ja avustuksella kirja sai lopullisen muotonsa. Sen kooksi päätettiin A4 ja palstaluvuksi kolme. Tämä koko antoi lisämahdollisuuksia tekstin ja kuvien asetteluun. Sivuja kirjaan tuli liitteineen 312 ja kuvia yli 270.

Kirjan menekin arviointi meni hiukan pieleen, ensimmäiset kaksisataa vietiin heti käsistä ennen kuin markkinointia tuskin ehdittiin aloittaa. Mutta uusi painos tilattiin ja sitä voi saada kyläyhdistyksen sihteeri Merja Kärkkäiseltä puh. 050 407 4533 tai sähköposti merja.karkkainen@nunnanlahti.fi

Kannustuksena kyläkirjan kirjoittamista harkitseville voitaneen sanoa: ”Älä arvioi vuoren korkeutta ennen kuin olet ylittänyt sen.” Yhteistyöllä se onnistuu.

Tuula Ikonen-Graafmans, Merja Kärkkäinen ja Aimo Vihreäpuu

Ps. Vinkkaa Kyläkaiusta myös tutulle tai laita se jakoon omalle kyläyhdistyksellesi. Uutiskirjeen tilaajalistalle pääsee lähettämällä meille sähköpostia. Tilauksen peruuttaminen onnistuu myös sähköpostilla.